24 tunnin matkustamisen jälkeen oltiin kotona. Toivakan kohdalla sitten varmistui, että Maarit ja Timo pääsivät kunnan valtuustoon (mikäli tarkistuslaskennan jälkeen vielä on sama tulos). Hienoa oli se, että kristilliset saivat kaksi paikkaa! Tämä meni vähän yllätyksellisesti, että näillä ehdokkailla oli se käsitys, että Maarit ja Topi sinne menevät. Timo vaan vähän jeesaa.
Itse olen nyt vähän sekasortoisella mielellä. Olisin niin toivonut Topin pääsevän läpi. En nyt niin kovasti jaksa intoilla Timon läpimenosta. Onhan hän jo niin monta vuotta ollut mukana politiikassa. Mutta kyllä Timolla itsellään riittää intoa politiikkaan. Ja nyt minulla on helpompaa olla lasten kanssa yksin kotona, kun he ovat jo niin isoja. Silloin kun Timo ensimmäisen kerran pääsi valtuustoon, tilanne oli toinen.
Näihin arkiasioihin... Kyllä pyykkiä riittää... Sitä on pesty tänään monta koneellista ja urakka jatkuu huomenna. Ei mahdu enää kuivumaan. Laukut on melkein purettu ja nyt on tavaroinen paikoilleen laittamista.
Aikaero on edelleen päällä. Oli lapsillakin vaikea herätä kouluun. Amerikassahan vasta silloin heräillään, kun täällä jo koulu loppuu. Viikon verran kärsitään varmaan Jet-lagista.
Saiga oli tosi ONNELLINEN, kun tulimme kotiin. Sehän oli vähän oireillut Porvoossa. Varmaankin ikäväänsä. Nyt ei ole mitään ongelmia ollut kotona. Täytyy vaan taas saada se syömään hellittelyjen jälkeen tavallistakin ruokaa. Hyvin kyllä olivat mummi ja ukki koiraa hoitaneet, mutta taisivat väsyttää itsensä sen takia.