Pala kauneinta Suomea
Joitakin kuvia matkan varrelta. Todelliset kuulumiset ovat vain joillekin läheisimmille. Tärkeimmät kuvat säästän sydämeeni ja omiin kätköihini.
torstai 29. kesäkuuta 2017
maanantai 26. kesäkuuta 2017
Kaukaisii vieraita
lauantai 24. kesäkuuta 2017
perjantai 23. kesäkuuta 2017
sunnuntai 18. kesäkuuta 2017
torstai 15. kesäkuuta 2017
keskiviikko 14. kesäkuuta 2017
tiistai 13. kesäkuuta 2017
maanantai 12. kesäkuuta 2017
Kesälahdella lenkillä
sunnuntai 11. kesäkuuta 2017
Eräänlaisella välietapilla
Toiset kädet ovat tehneet paljon työtä. Saaneet paljon aikaan.
Joitakin kymmeniä vuosia sitten kädet olivat työn kovettamia, nyt iho oli niin pehmeä.
Enää ei ole kiirettä navettatöihin, ei verkkoja laskemaan, ei kasvimaata laittamaan, mansikoita keräämään, aitoja korjaamaan... Halu työntekoon on, mutta fysiikka ei anna myöden. Elämän tiimalasista hiekka on käymässä vähiin. Sairaus vie osuutensa.
Itse samalla miettii omaa elämäänsä. Miten sen on käyttänyt? ...
Joka tapauksessa olen kiitollinen myös kakkosäidistäni ja niistä kokemuksista, jotka ovat tehneet elämästäni rikasta.
lauantai 10. kesäkuuta 2017
perjantai 9. kesäkuuta 2017
Mahataudin karkoitukseen...
Siis tuo vasta. Ei Mimi.
En edes muista, milloin mulla on ollut vatsatauti. Nyt sitten sain sen.
Eikä voinut tulla ruoasta, kun en ollut ehtinyt syödä. Joku muu pöpö,
jonka myös Jani sai.
maanantai 5. kesäkuuta 2017
Metsurin hommia...
Ylimmässä kuvassa tulisi olla järvinäkymä... Nyt kuitenkin kohtuullisen tiheä puusto (Tälläkin kohtaa rantaa) on vähän turhan tiuha. Siksipä olen ottanut tämän kesän projektiksi raivaussahalla tai moottorisahalla vähän harventaa puustoa. Kaadetut puut sitten kokoan kasoihin ja kuivatan hetken ja silppuna ne sitten oksasilppurilla maan paranteeksi tai maan täytteeksi.
Mutta ei minusta metsuriksi ole. Tuntuu niin pahalta kaataa puu (tappaa se). Ja tuntuu pahalta valita, mikä puu saa elää ja minkä on kuoltava. Siinä sitten ääneen pyysin anteeksi kaatamiltani puilta 😢.
Mimi vahtii
Täytyyhän se jonkun pitää huolta, että valtakunnassa on kaikki hyvin. Istumapaikka kyllä valitaan tarkkaan. Eihän sitä voi istahtaa millekään likaiselle nurmikolle. Ei, istumapaikan on oltava siisti eikä siinä haittaa, vaikka alle jäisi pienellä akulla olevat kasvit. Toinen istumapaikan valintakriteeri on se, että jos suinkin mahdollista, paikan pitää olla vähän korkeammalla muuta maastoa...
Kasvun ihmettä kylmyydestä huolimatta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)