Parasta talven antia

Nämä kuvat ovat kahdelta eri päivältä. Nyt vaan odotellaan, 

miten pitkään jäällä voi vielä käydä. Pitkä kevät ei ole minun juttu. 

Joko pientä pakkasta tai sitten kunnolla lämmintä.

Mikä ilo! 😊

Kyllä me vaan Mimin kanssa rakastetaan tuota jäällä kävelyä, juoksua, riehumista! 

Mikä tila! Mikä rauha!

Tässä äsken meinasin järkyttyä sydän juurieni myöten tuolla järvellä.

Siellä kaikessa rauhassa vietimme Mimin kanssa laatuaikaa.

Yhtäkkiä kuulin lasten ääntä. Sinne ”meidän järvelle” oli ilmestynyt TURISTEJA! 

Siis oikeasti.

Olivat vuokranneet hiihtoloman ajaksi yhden talon tästä järven rannalta. 

Sain siis olla turistioppaana. Ihan kiva kyllä, kun on elämää täällä, vaikka niin 

Nautinkin tästä olotilasta, että saa olla ihan vapaana: kukaan ei häiritse eikä kukaan häiriinny.

Koiranelämää

Tässäpä kuvia muutaman viikon takaa.

Rico oli meillä ”hoidossa”. Silloin sattuu ja tapahtuu kaikkea kivaa.

Tällä kertaa Rico kiinnostui lintujen ruokinnasta. Aluksi ihmettelin, 

miksi se siellä niin kauan viipyy. Sitten tajusin, että mitäpä käppänä

Muuta siellä on kuin metsästämässä. Ja sitten eräänä iltana Rico 

Salakuljetti yläkertaan makuuhuoneeseen suuren saaliinsa! Se ei ollenkaan 

Tajunnut sitä, etten arvostanut sen lahjaa, vaan huusin ja heitin sen pois 😖.

Jäällä

Ensimmäistä kertaa tänä talvena pääsin noin kauaksi tuonne järvelle. 

Ja potkurilla vielä! Oli niin kivaa viilettää pitkin jäätä.

Nautintoa hiukan haittasi melkoinen puhuri.