Kevät on koittanut! Trampoliini on kasattu. Nyt kuluu lasten energia! Kukakohan laskisi minuutit, jotka kuluvat lapsilla päivisin hyppiessä. Hienosti onnistuu voltit. Äiti on kyllä sydän syrjällään, ettei vaan käy pahasti.
Huomaa, että järvi on vielä jäässä. Ei tosin enää paksussa jäässä. Sinne ei ole enää menemistä. Joen suuhan on jo sulaa ja siellä asustaa se meidän joutsenpariskunta. Kyllä niillä muuten on aika ruma ääni. Silloin kun ne tulivat, muutamana yönä heräsin niiden huutoon. Nyt niihin on jo tottunut ja ainakaan se ei ole unettomuuden syy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti