Ruskaa?

Sinkkupakastin

Vanha kauan palvellut perhepakastin lähti tänään pois...

...ja tilalle tuli uusi sinkkupakastin (= pieni kaappipakastin).

Nyt voin taas lähteä metsään...

Someone is relaxing

Mimi mukautuu mihin tahansa asentoon... Nytkin vähällä tippumassa, mutta niin tyynen rauhallisena paikoillaan..

Talveksi vitamiinipommeja

Taitaa nyt nämä mun kuvablokkaukset liittyä ainoastaan marjoihin... :(. Ihan kuin mulla muuta elämää ei olisikaan... No, aika paljonhan se elämä tähän aikaan vuodesta liittyy marjoihin, vai?

Viikonloppuna alkaa sitten Suurajot (oikealta nimeltä Neste Oil Rally, mutta kuka sitä nimeä OIKEASTI käyttää). Voisi tuossa huomenna vaikka käydä haistelemassa sen maailman tuulia kaupungissa. Olihan siellä jo viime viikolla rallitiimien autot hienosti parkissa Paviljongissa... Ei ole tarkoitus ralleihin pikataipaleille mennä, mutta täytyy kai etsiä oikea radiotaajuus. 

Mimi - 3v

Vaikka mulla joskus meneekin hermo tämän "mustan makkaran" kanssa, on siitä ollut paljon iloa ja lohtua meille koko perheenä tänä aikana, mitä se on meillä ollut. Kutsunkin välillä sitä terapiakoiraksi. Tosin se on sanottava, että empatiakyvyssä on joskus vähän sanomista... Edellinen koira osasi sen paremmin. Eräänkin kerran, kun taas itkin, niin Mimi tuli siihen mun luo. Ei suonkaan nuolemaan kyyneleitäni, vaan riehumaan! Ehän siinä sitten auttanut muu kuin nauraa sen tempauksille... Meni nekin hyvät itkut hukkaan :)

Siis mulla on punaisia viinimarjoja

Kuulin tuossa muutama viikko sitten, että Pohjois-Karjalassa voi lintujen kanssa tehdä sellaisen sopimuksen, että ne jättävät marjat syömättä pensaista ja vastapalveluksena puskien omistaja ruokkii ne talvisin. Kuulin myös, että tämä sopimus on pitänyt. Pohjois-Karjalaisiin on voinut luottaa! Täällä Keski-Suomessa ei sopiminen oikein toimi. Tai se toimii vain yksipuolisesti. Tähän mennessä olen syksyisin saanut vain muutaman punaisen viinimarjan. Aamuyöstä linnut ovat aina ehtineet syödä kypsyneet marjat. 

Tänä syksynä (tai mitä tämä nyt onkaan) on tapahtunut IHME. Mun pensaissa on säilynyt aika hyvin marjoja. Jopa mehuksi ja pakkaseen saakka....

MehuMaijaan menossa

Vaikka lupasin itselleni, etten mehuja keittele... Taas vahvistui se, ettei minun sanaani voi luottaa... ;)

Nyt tuolla hellalla on valmistumassa herkullista mehua. Tuoksu ainakin on hurmaava!

Jotta vadelmat eivät loppuisi...

Niin niitä on poimittavaksi myös puutarhassa...

Upea päivä

Jonka vietin osaksi vadelmia keräten...

Ja osaksi pellon laitoja kävellen.
On se kivaa, kun muut tekevät nämä maanviljelystyöt ja minä vaan saan nauttia näkymästä ja valmistuvan viljan tuoksusta...

Nam!

Tämäkin ilo on asumisesta täällä keskellä-ei-mitään. Nimittäin metsävadelmia saa kerätä tuosta muutaman metrin päästä kotoa. Keräsin suoraan pakastepussiin ja pussin tullessa tarpeeksi täyteen, kiikutin sen pakkaseen. Ja sitten eikun uutta pussia täyttämään...

Päivän saaliina oli lisäksi haavoilla olevat"sulosääret(?)"... ;)

Nimmareiden jakoa

En mä nimmaria pyytänyt. Mulle riittää muutama kuva ja nämä jo olemassa olevat levyt. 

Seuraavaan kipaleeseen kannattaa tutustua:

http://youtu.be/ku8p9x3vXUMv

Petra <3

Jos ei vielä ole tullut esille, niin fanita John Schlittiä. Että tuon ikäisellä miehellä on mieletön kunto. Siinä on haastetta olla vastaavassa kunnossa tuossa samassa iässä. Tykkään myös hänen laulustaan.

Ja Bob Hartman edelleen taisi tuon kitaran näppäilemisen... Ei bändissä tarvitse olla paljon muusikoita, jotta saa hyvää musiikkia. Riittää muutama soittaja ja mahtava osaaminen. Petra oli liikkeellä neljällä jäsenellä: yksi lauloi, yksi oli basisti, yksi rumpalisti ja yksi kitaristi. 

Petra on aika pitkäikäinen yhtye. Nyt on heidän 40-vuotis kiertueensa. Muistan vielä nuoruudestani sen polemiikin, jota käytiin Suomessa Petrasta. Siksipä yhtye jäi minulla moneksi vuodeksi unholaan ja nyt vanhana olen alkanut uudelleen kuunnella sitä.

Petra ei tingi sanomastaan pätkääkään! Siinäpä haastetta.

Missa concordiae

Se nyt vaan täytyy tunnustaa, että Lasse Heikkilä on lahjakas musiikin tekijä. Mielestäni suomalaisista paras! Hän ei ole urautunut samantapaiseen musiikkiin. Lisäksi hän on taitava suomen kielen käyttäjä.

Kyllä muuten kosketti sovintomessu. Kuinka osuvat sanat! Jokaisessa kappaleessa... 

Ja esiintyjät olivat niin innostuneita itse. He esittivät musiikin hyvin ja hyvillä mielin, koko olemuksellaan. Hyvä  mieli välittyi meihin kuulijoihin. 

Kannatti mennä Keuruulle!

Huomenta!

Näyttää nyt kovasti siltä, että te muut olette vähän "laiskoja" näitä kuvia lisäämään blogeihinne.... Vink, vink... Täytyy siis minun laittaa kuvia teidänkin edestä...

Nautin näistä aikaisista aamun hetkistä. Tämäkin kuva on otettu kohta kuuden jälkeen. Ihana juoda aamukahvi kaikessa rauhassa hiljaisuudessa (mitä nyt kärpänen pörrää). Ulkoa kuuluu lintujen laulua ja joskus kauempaa ohikulkevan auton ääni.

Ilta-auringossa

Tällainen löytyi tänään

Ensimmäistä kertaa näin siilin meidän pihassa.

Tämän päivän saalista

Mummilta saatu daalia

Tällainen kukkija siitä daaliasta tuli. Vähän epäselvä kuva :(

Mustikassa...

Kyllä mä vaan olisin metsässä, jos vaan voimat riittäisivät, aina. Niin, ja tietysti jos säät olisivat suosiollisia. Tänään oli. Sain mukavasti marjoja tarjottavaksi illan vieraille...

Keskiviikkopäivää

Nyt voi aurinkoiset ilmat taas tulla.

Jani hankki Mimille oikein UV suojalla olevat lasit... Alun hankaluuden jälkeen, Mimi on taas alistunut kohtaloonsa... Tässä viime talvena käytin koiran lääkärissä. Hän ihmetteli koiran rauhallisuutta ja sitä, kuinka sitä sai käsitellä ihan miten vaan tutkimuksessa ilman, että koira siitä oli moksiskaan. Tuumasin vaan siihen, että Mimi on tottunut erikoiseen käsittelyyn... 

Näitähän sieltä metsästä keräsin...

Reilu viisi litraa yhtä Suomen parhaista marjoista... Ei tarvitse paljoa laittaa vadelmia kiisseliin, kun maku on jo aivan ihana!

Aurinkoisella paikalla alkavat punertamaan

Käytiin taas marjassa. Voi, miten nautinkaan tuolla metsässä olosta. Siellä saa olla niin rauhassa yhdessä Jumalan kanssa. Miettiä tätä elämää. Miettiä, miksi elämä menee, niinkuin menee... Taistella väkisin esille pyrkivää kyynisyyttä vastaan. No, eipä tästä sen enempää tällä foorumilla. On vähän turhan alaviritteistä tekstiä. Parempi miettiä, mistä olen kiitollinen. 

Niin, minulla on upeat, rakkaat lapset, ihana koti, ihan siedettävä "tyhmä" koira, ihania, rohkaisevia sukulaisia ja ystäviä... Kyllä, paljosta olen kiitollinen Jumalalle. Ehkä, kun jotain kallisarvoista menettää ja unelmat menevät uusiksi..., oppii huomaamaan ne helmet elämässään.

Tauolla...

Kyllä kannatti keväällä laittaa tupla/tripla lannoitteet nurmikolle! Nyt sitä saa sitten tällä pikkuleikkurilla jyystää monta tuntia kerrallaan ja USEASTI. Olen päättänyt ajatella positiivisesti: saan paljon liikuntaa ja raitista ulkoilmaa...

Välillä tosin täytyy maata aurinkotuolissa ja tähyillä taivaalle... Jos vaikka ihme tapahtuisi...

Ai niin, käytän mä lapsityövoimaakin :)

Keskikesän satoa

Mentiin vaan katsomaan, joko mustikat ovat keräyskunnossa...

Koiruudet esittivät omaa ohjelmaansa ;)

Kun kokoonnutaan, niin silloin syödään

On mukavaa kokoontua isommalla porukalla silloin tällöin. Tehdään hyvää ruokaa, syödään, jutellaan, nautitaan toistemme seurasta. Ladataan akkuja arkea varten.

Tarjottavaa valmistuu... Ja vähän muutakin

Täällä käyn lataamassa akkujani

Taas mukana menossa...

Taas kesän ensimmäinen...

...nimittäin muurinpohjalettu. Ja oli taas vähän "tuotekehittelyä", kun vahingossa taikinaan meni myös ruisjauhoja. Mutta ihan hyviä tuli letuista.

Ensimmäisen kerran sitten kesän 2010

... Vein melkein kaikki sisäkukat ulos odottamaan sadetta. Taivaan ranta näyttää mustanpuhuvalta. Jyrinä on melkoista. Ja pää tuntuu räjähtävän. Odotan siis sadetta tänne meille. Oikein kunnon ukkosen kera.

Noista kukista... Paljon olen jo laittanut niitä pois. Olihan niitä aika paljon ja kun tämä minun hoito on mitä se nyt on, niin onpahan jäljelle jääneet ne, jotka jaksavat aina vaan uudestaan herätä henkiin, kun muistan ne kastella. Siis sitten vasta, kun ne ovat ihan nuukahtaneet... Pitäähän mullan antaa kuivahtaa kastelujen välillä ;)

Tänään olen pessyt mattoja näin...

Matot trampan päälle ja painepesurille pesu. Puhdasta tuli. Ja vielä riittää mattoja...

Perheenlisäystä meidän järvellä

On se vaan komiaa, kun joutsenperhe hitaasti kulkee tuolla järvellä. Niin herttaista. Komea ja ylväs lintu, mutta karmea ääni.

Tässä vaiheessa vielä kuivana

Jani sai siis alkukesästä kevarikortin. Nyt sitten hinku ajamiseen on kova. Jo viime kesänä ostettuun kevariin on kertynyt kovasti kilometrejä. Porvooseenkin oli pojan tultava kevarilla, vaikka Audinkin kyydissä olisi päässyt.... Paluu kotiin olikin sitten vähän märkää ja siten myös kylmää kyytiä...

Kesäpäivä Sondbyssa

Pitihän sitä käydä meren rannalla. Sini ja Roni uskaltautuivat uimaan. "Onneksi" minulta jäi uikkari pois... Väittivät, että vesi oli ihan lämmintä. Tiedä häntä... En taida uskoa...

Esipesukone

Ukki antoi kermakulhon esipesuun Mimille. Ja kilttinä koirana hän "suostui" esipesemään siitä liiat kermat. No, olihan sitten tarpeellista käydä pitkällä lenkillä pitkin Pirvoon katuja...

Mansikkakakkua väsäämässä