Ja näitä pikkuisia juttuja on ollutkin mukava näprätä aina, kun istahtaa alas...
Sen verran olen joutunut syömään sanani, että jonkun verran olen joulua laittanut. Kesäverhoihin ompelin punaruutuiset kannakkeet. Eivät ole niin jouluun sidottuja. Sopivat sitten siihen mun tulevaan harmaaseen hirsimökkiin tuolla Lapin perukoilla, johon muutan ;). Ja kannoinpa -melkein oikean - tekokuusen sisälle. Melkein oikean siksi, että se karistaa näitä tekoneulasiaan lattialle. Kynttilöitä ja pieniä sähkötuikkuja olen viritellyt myös. Nämä siksi, että edellisiä tarvitsee näiden sähkökatkojen aikana ja lamppuja siksi, että ne ovat mukavampia kuin isot valot. Eivätkä ne ole jouluisia, vaan niitä voi pitää läpi tämän pimeän ajan.
Lupauduin olemaan jouluaattona töissä (muista päivistä ei ole vielä tietoa). Saavat nämä muut viettää jouluaan rauhassa. Nämä minun jälkikasvuni saavat sitten olla aaton tuonne kolmeen asti keskenään kotona, elleivät isä ja äiti tule meille. Sitten, kun ehdin kotiin, nin laitetaan jouluruoka ja lämmitetään sauna. Ei niin kovin kummoista, mutta saadaan syödä laatikoita ja kinkkua. Ja muutaman lahjan jaamme.
2 kommenttia:
Ihan mukavaa! Eipähän täälläkään muuta kuin rauhallista joulua ja joulunaikaa toivotaan, mitä nyt jouluyö männöö kirkkoillessa. Kyllä Eilan ja Martin pittää tulla Hankasalmelle, niin hyvä kyytikin on sieltä tulossa. Istahtaa vain Sinin autoon ja menoksi.
Hienoja kästöitä!
Kaitsu
Lähetä kommentti