tiistai 31. joulukuuta 2019

SiniVuokosta toivotetaan...

Toivon jokaiselle edes pieniä onnen hippusia elämäänne. 
Että elämä yllättäisi iloisesti. Sopivasti.

Ei ole väliä sillä onko muiden silmissä kaunis, onnistunut, menestynyt...
Kaikille ei tarvitse kelvata.
Riittää, että on oma itsensä. Aito. 
Elää niin, että voi itseään katsoa peilistä 
ja todeta, että parhaani yritin ja se riittää itselleni. 
Ja toivottavasti riittää edes muutamalle muulle.

Tuokiokuvia joululta 2019

Olen niin iloinen, kun sain nämä rakkaat tänne viettämään joulua yhdessä.

Tuokiokuvia joululta 2019

Yksi meidän perinteisistä tavoista. 😢
Vaikka mitään ei pitänyt ostaa. 
Ja mukana tohinassa kaksi karvakamua. Kuvassa vain toinen niistä
Tulihan sitä syötyä. Ja tykkäsin niin laittaa, kun sain rakkaat tänne meille.

sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Kuvia viikon varrelta

On ollut erittäin kiireinen ja mukava viikko. 
Paljon uusia elämyksiä, mukavaa seuraa, uusia paikkoja...
Nyt odotan ensi viikkoa, kun saan kotoilla ja vähän laittaa 
joulua tänne kotiin. No, koristeet on jo ja osa jouluruoistakin 
valmisteltu, mutta tuo siivous vaan ei taida luonnistua itsestään.

Näistä kuvista vaan sen verran, että tuolla ylimmäisenä vasemmalla 
on kuva lahjoista, jotka sain työssäoppimispaikasta lähtiessä. 
Olin todella yllättynyt, että näinkin lyhyen jakson jälkeen muistivat minua. 
Noiden kirjailtujen patakintaiden arvoa vielä nostaa se, kun tiedän, 
kuka ne on tehnyt. Ja nuo ruoka kuvat ovat Pöyhölän pappilasta, Pieksämäeltä.

keskiviikko 4. joulukuuta 2019

Kävinhän minä Porvoossakin

Pari päivää tuli vietettyä Porvoossa. Tulee vaan otettua liian 
vähän kuvia sieltä.

Muuttopuuhissa

Olipa aikamoinen voimanponnistus tuo muutto. Onneksi apuna
oli erittäin ahkeria, avuliaita ja kohteliaita nuoria miehiä.
Hyvällä porukalla muutti meni sutjakkaasti, vaikka työtä
piisasi kyllä omallekin väelle. 
Mutta nyt homma on ohi ja nuoripari saa asettua uuteen kotiin.

Tässä viime viikolla...

...tuli käytyä taas tuolla isolla kirkolla. Ja pakkohan se oli tutustua
Uuteen Helsingin ostosmekkaan: Mall of Triplaan.
Parasta antia oli nuo syömiset. Pitkästä aikaa tuli syötyä Falafelia.
Tulipa taas mieleen ajat silloin vuodelta miekka ja kirves, kun
Asuntomme Tiberiaksessa ja josku iltaisin ostimme joko falafelia, swarmaa 
Tai täytettyjä sämpylöitä. Siellä tosin laittoivat ranskalaiset pitaleivän sisään.

lauantai 23. marraskuuta 2019

Pitkästä aikaa pilkisti - aurinko

Pitkästä aikaa tällainen luonnonilmiö. Johan tätä sateista ja 
pimeää kestikin. Face muistuttaa aina vanhoista jutuista.
Aika monena vuotena olemme jollet paljon jäällä kävelemässä.
Jopa silloin yhdeksän vuotta sitten, kun Mimi tuli meidän perheeseen.
Nyt vaan odotan vähän lunta, jottaei olisi niin pimeää.

Työporukalla vapaata viettämässä

Vietettiin iltaa Revontulessa syöden, keilaten, saunoen ja 
Kylpytynnyrissä lilluen. Otetaan uudestaan joskus, oli niin 
rentouttavaa.

torstai 10. lokakuuta 2019

Pitkästä aikaa näissä puuhissa

Töissä pääsin tänään loimen luonnin loppuhommiin.
Ai että, oli kivaa päästä kangaspuiden kimppuun.
Ehkä saan jossain vaiheessa kudottua oman maton loppuun 
ja pääsen suunnittelemaan uutta. 
Nyt on vaan muuta käsityön tekemistä ja opiskeluja.

keskiviikko 25. syyskuuta 2019

tiistai 24. syyskuuta 2019

Hyvää huomenta Sinivuokosta




Nyt on oikein siedettävä syksyinen aamu. Ei niin kylmä kuin eilen. Puissa lehdet upean väriset.

Alkaa olla katsastuksen aika... Mullahan on katsastus aina syksyllä, kun puiden lehdet säihkyvät keltaisina ja punaisina. Tässä olen jo reilusti toista kuukautta odotellut, että puiden lehdet tulevat oikean väriseksi ja tilaan sitten katsastusajan. Monta kertaa ajattelin oikeaa aikaa tarkistaa rekisteriotteesta. En vaan muistanut.

Kävimme vähän aikaa sitten Porvoossa ja tulomatkalla sanoin Ronille, että tarkistapas se katsastus. Ensin hän sanoi, että se olisi syyskuun lopussa. Huokasin, että onhan tässä hyvin aikaa! Sitten pian hän katsoi lappua uudestaan ja sanoi, että se aika meni jo viime kuussa. 

Loppumatka Porvoosta ajelin todella kiltisti ja toivoin hartaasti, ettei poliiseja näy. Arvelin, etteivät hyväksy mun selitystä.😢 Onneksi se ainoa poliisipartio, joka tien päällä oli, ratsasi jo jotain toista.

Mutta nyt on auto katsastettu ja vuosi on taas aikaa. Jospa ensi vuonna muistan, etten puista katsele auton katsastusaikaa! 🤔

Sen verran kyllä pitää puolustuksekseni sanoa, että ennen katsastusaika oli rekisteröintipäivän mukaan ja se on lokakuussa. Katsastin siis auton etuajassa. Oli hienoa ajella Kangasniemelle syysruskan aikaan auringon paisteessa.
Tässä kuva samasta paikasta reilun tunnin päästä....

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Syksyn satoa pöytään

En millään muotoa ole syksy-ihminen. En tykkää kylmästä vesisateesta, koleudesta.

Mutta syksyssä hyvää on se, että sato kypsyy. Pääsee nauttimaan sienistä, tuoreesta puolukkasurvoksesta, uudesta kaalista, oman maan perunoista, sipuleista, pavuista...

lauantai 14. syyskuuta 2019

Kävin keräämässä sieniä

Tatteja sain. Rouskut vasta nousemassa.
Nyt tulee kyllä vettä, mutta aikas viileää on. 
En tiedä, miten sienisadot käy tänä syksynä.

tiistai 10. syyskuuta 2019

Puolukassa

Kävinpä tänään keräämässä näitä herkkuja muutaman litran.
Eihän tässä kiirettä ole: vielä on niin paljon raakoja joukossa. 
Ja saisivathan nuo vielä kasvaa.

keskiviikko 28. elokuuta 2019

Syksyn parasta

Mun pihalta. Vähän sain jo puolukoita talteen ja 
Niistäkin jo ensimmäinen osa ”paremmassa tallessa”
Nyt on parasta syksyn aikaa: lämmintä, aurinkoa ja
Kypsyvä sato.

sunnuntai 25. elokuuta 2019

perjantai 16. elokuuta 2019

Vuokon pieni juomatehdas

Olen tänä kesänä keitellyt paljon herukkamehuja. 
Sen lisäksi olen innostunut tähän kombuchan valmistamiseen. 
Tässä kuvassa on eri lailla maustettuja: naturelli, vanilja, inkivääri ja mustaherukka.

Lisäksi kokeilin kurkuma-inkiväärijuomaa. 
Siitä kyllä pitää sanoa, että oli niin tujakkaa tuotetta, että ei sitä irvistämättä 
(ja sokeria lisäämättä) juo! 

perjantai 2. elokuuta 2019

Suomen kesä on...

....Lyhyt ja vähäluminen. 

Olihan nuo kesän lämmöt tuolla kesäkuun alussa ja nyt heinäkuussa, molemmissa viikon verran. Olen päättänyt, että lämmöt laitan päälle aikaisintaan syyskuussa, joten pakko on lämmittää taloa muuten. Villasukat kaivoin eilen kesäsäilöstä. Ja kai nuo matot on laitettava lattialle. Sen verran kylmä tämä kivilattia on. 

Kyllä mä niiiiiiiin tykkäsin viime viikon 30 asteen helteistä. Ei tarvinnut öisin kahta peittoa 😂

perjantai 26. heinäkuuta 2019

Kotiranta

Menin sitten heittämään ”talviturkin” tänään, vaikka oli tarkoitus 
se pitää itselläni. Tuossa rannalla vähän puuhailin ja vesi tuntui 
niin lämpimältä, joten sinne vaan uimaan. Pintavesi oli todella 
lämmintä, mutta vähän syvemmässä jo viileää.

Illalla oli ihana olla rannalla. Katsella, kun kalat polskivat. 
Kuunnella pikkulintujen laulua ja joutsenten..... ääntelyä. 
Kauempaa kuului autojen äänet. 
On niin ihanan leppoisa ilma. 
Kyllä kesä on...
Kyllä elämä on...

Heinäkuun terveisiä

Rico tuli hellettä pakoon tänne maalle. Vaikka tuo lätäkkö on 
tuossa vieressä, ei kukaan meistä vielä ole uinut. 

Nyt on muutama päivä ollut tällaista ”pakkolomaa”, 
kun ei ole viitsinyt tehdä hommia kuin ihan vähän. 
Nyt on vaan nautittu lämmöstä. Kyllä näitä lämpimiä 
ilmoja talvella muistellaan. Hyvin on jo minun talven 
varalle tehdyt raparperimehut alkaneet hupenemaan 
eikä viinimarjat ole vielä valmiina.

perjantai 19. heinäkuuta 2019

Mun perunapelto

Jokohan sitä kohta uskaltaisi kurkata maanpinnalle alle.
Ei mulla muut kasvit näin upeasti kasva kuin perunat. 
Enkä edes muistanut lannoittaa mitenkään. 
Viime vuonna tosin toin järviruokoa, jotka keväällä käänsin mullan joukkoon. 
Jospa se toimisi lannoitteena.

keskiviikko 17. heinäkuuta 2019

Porvoossa

Tällä porukalla tällä kertaa.
Mimillä oli hiukan haasteellista juoda tuosta altaasta.
Äidin kukkia... 
Kyllä huomaa, että ollaan etelässä! Marjat ovat jo kypsiä. 
Minulla kotona ovat vielä raakoja.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Isolla Kirkolla

Tuli vähän nopeasti tämä lähtö. 
No, lomalla sopii tehdä nopeita suunnitelman muutoksia.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

Tiedättekö sen tunteen, kun...

...näet jotain mielenkiintoista ja haluat sen ikuistaa kameralle...
Ja kun saat kaikki vermeet valmiiksi, niin pufhhh... jäljelle jää vain, mitä nyt et niin olisi vailla...

Monien, monien vuosien jälkeen innostuin tänä kesänä kaivamaan kamerani naftaliinista. Sain työpaikalta eräältä lainaksi kunnon objektiivin ja jalustan. Siis paino sanalla ”kunnon”. Itselläni tällaisiin ei ole varaa... Eni vei... nyt sitten ajattelin kuvailla pitkästä aikaa tällaisia lähiotoksia. Ja ihmetellä samalla luonnon monipuolisuutta.

Tänään aamulla näissä pioneissani pörräili sudenkorento. Ihan täydellinen aihe kuvalle. Niinpä sitten lähdin kaivamaan kuvausvehkeeni esille. Virittelin ne asemiin ja.... kukista hävisivät niin sudenkorento kuin mehiläisetkin. Turhaan taas tämäkin... Ja sitten, kun mukana ei ole kameraa tai pelkkä kännykkä, niin kyllä sitten vaikka minkälaista elämää näkyy pihalla... Elämä on.