...näet jotain mielenkiintoista ja haluat sen ikuistaa kameralle...
Ja kun saat kaikki vermeet valmiiksi, niin pufhhh... jäljelle jää vain, mitä nyt et niin olisi vailla...
Monien, monien vuosien jälkeen innostuin tänä kesänä kaivamaan kamerani naftaliinista. Sain työpaikalta eräältä lainaksi kunnon objektiivin ja jalustan. Siis paino sanalla ”kunnon”. Itselläni tällaisiin ei ole varaa... Eni vei... nyt sitten ajattelin kuvailla pitkästä aikaa tällaisia lähiotoksia. Ja ihmetellä samalla luonnon monipuolisuutta.
Tänään aamulla näissä pioneissani pörräili sudenkorento. Ihan täydellinen aihe kuvalle. Niinpä sitten lähdin kaivamaan kuvausvehkeeni esille. Virittelin ne asemiin ja.... kukista hävisivät niin sudenkorento kuin mehiläisetkin. Turhaan taas tämäkin... Ja sitten, kun mukana ei ole kameraa tai pelkkä kännykkä, niin kyllä sitten vaikka minkälaista elämää näkyy pihalla... Elämä on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti