Kotiranta

Menin sitten heittämään ”talviturkin” tänään, vaikka oli tarkoitus 

se pitää itselläni. Tuossa rannalla vähän puuhailin ja vesi tuntui 

niin lämpimältä, joten sinne vaan uimaan. Pintavesi oli todella 

lämmintä, mutta vähän syvemmässä jo viileää.

Illalla oli ihana olla rannalla. Katsella, kun kalat polskivat. 

Kuunnella pikkulintujen laulua ja joutsenten..... ääntelyä. 

Kauempaa kuului autojen äänet. 

On niin ihanan leppoisa ilma. 

Kyllä kesä on...

Kyllä elämä on...

Heinäkuun terveisiä

Rico tuli hellettä pakoon tänne maalle. Vaikka tuo lätäkkö on 

tuossa vieressä, ei kukaan meistä vielä ole uinut. 

Nyt on muutama päivä ollut tällaista ”pakkolomaa”, 

kun ei ole viitsinyt tehdä hommia kuin ihan vähän. 

Nyt on vaan nautittu lämmöstä. Kyllä näitä lämpimiä 

ilmoja talvella muistellaan. Hyvin on jo minun talven 

varalle tehdyt raparperimehut alkaneet hupenemaan 

eikä viinimarjat ole vielä valmiina.

Mun perunapelto

Jokohan sitä kohta uskaltaisi kurkata maanpinnalle alle.

Ei mulla muut kasvit näin upeasti kasva kuin perunat. 

Enkä edes muistanut lannoittaa mitenkään. 

Viime vuonna tosin toin järviruokoa, jotka keväällä käänsin mullan joukkoon. 

Jospa se toimisi lannoitteena.

Porvoossa

Tällä porukalla tällä kertaa.

Mimillä oli hiukan haasteellista juoda tuosta altaasta.

Äidin kukkia... 

Kyllä huomaa, että ollaan etelässä! Marjat ovat jo kypsiä. 

Minulla kotona ovat vielä raakoja.

Isolla Kirkolla

Tuli vähän nopeasti tämä lähtö. 

No, lomalla sopii tehdä nopeita suunnitelman muutoksia.

Tiedättekö sen tunteen, kun...

...näet jotain mielenkiintoista ja haluat sen ikuistaa kameralle...

Ja kun saat kaikki vermeet valmiiksi, niin pufhhh... jäljelle jää vain, mitä nyt et niin olisi vailla...

Monien, monien vuosien jälkeen innostuin tänä kesänä kaivamaan kamerani naftaliinista. Sain työpaikalta eräältä lainaksi kunnon objektiivin ja jalustan. Siis paino sanalla ”kunnon”. Itselläni tällaisiin ei ole varaa... Eni vei... nyt sitten ajattelin kuvailla pitkästä aikaa tällaisia lähiotoksia. Ja ihmetellä samalla luonnon monipuolisuutta.

Tänään aamulla näissä pioneissani pörräili sudenkorento. Ihan täydellinen aihe kuvalle. Niinpä sitten lähdin kaivamaan kuvausvehkeeni esille. Virittelin ne asemiin ja.... kukista hävisivät niin sudenkorento kuin mehiläisetkin. Turhaan taas tämäkin... Ja sitten, kun mukana ei ole kameraa tai pelkkä kännykkä, niin kyllä sitten vaikka minkälaista elämää näkyy pihalla... Elämä on.

Vohveleita, vohveleita...

Otinpa tänään vohveliraudan esille.

Ruoaksi tein uudella tvistillä röstiperunoita. 

Niihin upotin mitä-kaapista-löytyy jämiä. Ihan syötäviä tuli.

Jälkiruoaksi tein korvapuustivohveleita. Ai että ne oli hyviä kermavaahdon 

(mikä ei olis hyvää kermavaahdon kanssa???) ja mansikoiden kanssa 😍

Sitä minä vaan jäin ihmettelemään, miten ne tekee huonoja koneita nykyään!

Mun vasta 23-vuotias yleiskone meinaa tosiaan nyt vedellä viimeisiä. 

Taikinakoukun sain jotenkin toimimaan, mutta raastimet ovat nyt pois käytöstä. 

Uusia osia ei taida saada. Täytyy siis jatkossa turvautua rystysten raastajaan.

Vuokon juomatehdas alkaa 😂

Olen jo jonkin aikaa haaveillut valmistavani itse kombuchaa. 

En vaan oikein tiennyt, mistä saisin scobya. Viime viikolla sitten sain

selville, mistä sitä saa ostettua ja tänään kävin kaupungissa ostoksilla.

Nyt sitten on ensimmäinen erä valmistumassa ja sen pitäisi olla valmiina 

7-14 vuorokauden päästä.

Se alkoi nyt niinkuin.....

                      

                            K. E. S. Ä. L. O. M. A

Ei aikatauluja. Ei suunnitelmia. Mutta pitkä To Do -lista.

Mutta mennään ihan fiiliksen mukaan. 

Mennään, kun siltä tuntuu. Tehdään, kun jaksetaan. 

Sen verran on ollut taas kaikenlaista, että tulee tauko tarpeeseen.