Mitä vanhemmaksi moraalinen ihminen tulee, sitä enemmän häntä vaivaavat ne virheet, joita muut tekevät ja joita hän itse ei tee eikä jaksaisikaan tehdä.
Risti, jota rakastetaan, ei ole enää risti. Ja ristiä ei oteta. Ristiä ei valita. Risti annetaan. Risti pannaan pakolla kannettavaksi. Siksi se onkin risti ja vain siksi.
Ei ole niin mustaa onnettomuuden luolaa, ettei se voisi valjeta siunauksen pyhäköksi.
Kuitenkaan Jumalan äänettömyyden ei tarvitse olla rangaistusta. Juuri syvimmin Jumalan koskettamat ovat kipeimmin kokeneet Jumalan hiljaisuuden.
On rakennettava sen varaan, että Jumala ei selitä emmekä me kykene selittämään.
- Juhani Rekolan (1916-1986) ajatuksia (Kotimaa nro 9/2014)
Lähetetty iPhonesta
2 kommenttia:
Kiitos näistä totuuksista.
Totisesti totta.
Lähetä kommentti