Kantarelli-herkkusienipiiras

Näitä tein töissä työkavereille. Nyt kotona teen perheelleni kanttarellipiiraita ja jauhelihapiiraita. Ja jälkiruoaksi mariannekakkua...

Joo-o, saadaan kuopiolaiset tänne, vaikka taitaa olla näillä kahdella nelijalkaisella sellaiset tilanteet, että ne tarvitsee meidän vahtimista... :(

Eräs ei ole ollut tervetullut tänne muutamaan viikkoon

Tämä eräs kuopiolainen ei ole muutamaan viikkoon käydä täällä Mimin luona. Syy näkyy kuvasta. Kuvasta myös voi havaita, että tämä tytteli on aika NOLO. Kukaan itseään kunnioittava koira EI käytä vaaleanpunaisia pitsipöksyjä!

Ravintoa mielelle ja ruumiille

Pitkän, synkän talven jälkeen kirkkaan väliset kukat piristävät mieltä. Toisaalta se tuntuu haaskaukselta ostaa kukkia, jotka vain hetken kukoistavat. Mutta kyllä se ilon itselleen suo, että see edes sen hetken nauttia niistä.

Ruoan suhteen olen tehnyt ainakin määräaikaisen muutoksen. Olen nimittäin lopettanut kaiken punaisen lihan syönnin. Eli pääasiassa syön kasvista, kalaa ja kanaa. Ensimmäiset päivät lihasta kieltäytymisestä olivat vaikeimmat (vaikken lihaa niin paljon syökään). Miten sitä silloin niin tekikään mieli lihapullia, pihviä, kinkkua... Toki viitseliäisyyttähän tämä kysyy, kun kuitenkin täytyy pojille tehdä kunnon liharuokaa. Nytkin tein itselleni oman pyttipannun ja sitten pojille omansa. Vielä, kun tuosta karkista pääsisi täysin eroon... Riittäisikö siihen itsehillintä? Kahvinjuonnin lopettamiseen ei taida riittää... Siihen ei löydy tarpeeksi motivoivaa tekijää.

Hengenravintoa olen pääasiassa viime päivinä saanut D. Wilkersonin kirjasta Isän sydän. Se on ollut todella antoisaa luettavaa ja moni asia on kolahtanut ihan kohdilleen.

Eli henki, sielu ja ruumis on ravittu hyvin!

ja pitihän sitä tänään maalatakin

... Ennen (varmaan 30 vuotta vanha...)

... Ja jälkeen. Pöytä on saanut pintaansa maalarinvalkean peitteen.

Tänään oon tehnyt tällaisiakin

Olin tänään siis leipomossa taas. Olen niin paljon oppinut uutta. Olisikohan Timo ylpeä minusta nyt, kun osaan tehdä myyntiin ruisleipiä ja erilaisia makeita leivonnaisia. Ja olen oppinut paloittelukoneen käytön! Jess! Ai niin, ylemmässä kuvassa on kanelisolmumunkki ja alemmassa tietysti pieni ruisleipänen..

Naurettiinkin tässä eräs päivä "leipurikollegani" kanssa, että tässä sitä tarjoilija ja kokki leipovat leipiä ja pullia ihmisille ostettavaksi... Olenkin ajatellut, että jos minä opin tuon ruisleivän riivaamisen, niin kuka tahansa oppii mitä tahansa!

Eilisen reissun tulosta

Mulle iski joku kodin rakennusvimma... Monet jutut olen vuosien hiljaiselon jälkeen saanut tehtyä kodin hyväksi. Moni rempallaan olevan jutun olen saanut korjattua. Monta pientä uudistusta on tullut tehtyä. Ja sitten näitä IKEAn huonekaluja on tullut hankittua. Onneksi tykkään koota palapelejä!!!!

Palapeleistä puheenollen.... Jos joskus pääsen eläkkeelle, niin haluan koota 5000n tai 10000n palan palapelin. Siinä on tarpeeksi haastetta, mutta se vie aikaa. Haasteitahan mulla ei vielä ole ollut tarpeeksi ;)

Eilen Kuopiossa ja tänään...

...Kangasniemellä. Että mä tykkään käydä tuolla Kangasniemellä. Se tuntuu niin hyvältä. Nautin niin älyttömästi näiden kahden veteraanin puheesta (josta en siis tajua hölkäsen pöläystä), heidän yhteydestään. Nautin seurata heidän ilmeitään, eleitään, puheitaan. Olen päässyt heidän puheiden takia mielikuvissani Taiwanille. Ja pikkuhiljaa pieni haaveen poikanen on nostanut päätään... Ehkä joskus saan rahaa sen verran kokoon, että pääsen matkustamaan sinne. Näkemään ihmiset nimien takaa.

Liukasta laskiaista...

...Ja Leipomo T-Tn laskiaispullia. Runsaalla kermavaahdolla.

Hyvää ystävänpäivää!

Tällaiset verhot tein...

Pari uutta verhoa, sakset ja ompelukone sekä tietty vanhojen verhojen fiksausta... Sain uudet verhot jokaiseen olohuoneen ikkunaan. Uutena kankaana on Vallilan Virolahti -kangas. Kokonaisuus ei tullut edes maksamaan niin kauheasti. Olen oppinut tätä nuukailua...

Nyt, kun sain olohuoneen seinät maalattua, oli ihan pakko uudistaa verhotkin. Ja vielä,olisi kiva ostaa uudet lamput tuohon erkkeriin... Ja sitten tietty olis kiva saada uusi kirjahylly. No, saahan sitä haaveilla.

Hetki ennen illan pimeyttä

Minkälaista säätä on huomiseksi luvassa, kun iltarusko oli niin upea? Jäällä alkaa olla hienoa kävellä, kunhan vielä lumen pinta jäätyisi enemmän. Nyt se kestää melko hyvin Mimiä, mutta mä olen vielä liian painava.

Huomenta!

Tässä sitä on hyvä lähtökohta päivään kuin päivään: iso kuppi maitokahvia ja pala leipää.

Eilen olin niin aikaansaapa, että sain vihdoin valmiiksi tuon olohuoneen seinien maalaamisen. Kyllä nyt on ilo katsella seinille. Pyysin kyllä ammattimiehen maalaamaan katon, mutta saas nähdä, maltanko odottaa.... Liian nopeasti tuppaan itse tarttumaan työhön kuin työhön.

Leivoin eilen ison kasan sämpylöitä. Hyvin on kasa huvennut illan aikana. Mutta vielä on muutama jäljellä herkuteltavaksi.

Ja jotta oikein laiska pääsee kehumaan töillään, niin pitkästä aikaa sain tehtyä PP esityksen. Tällä kertaa ystävälleni. Mä niin tykkään tehdä niitä... Tämän kertainen oli tosin aika simppeli, mutta kiva, kun sai olla avuksi.

Tänään sitten on pakko keskittyä ompeluhommiin. Niitä on taas kerääntynyt. Pitäisi varmaan joku palkata siivoamaan tää huusholli. Ei sitä meinaa kaikkeen ehtiä.

Mukavaa tätä päivää juuri sinulle!

Että on kaunista

Piiiitkästä aikaa herkuttelemassa porukalla

Ruoka oli herkullista ja seura oli mahtavaa. Mulla on ihana perhe! Olen heistä jokaisesta niiiiiin kiitollinen ja iloinen!

Jäällä

Välillä piti jäädä katselemaan joutsenpariskunnan lentoa.

Tämän päivän tuotekehittelyä...

Laskiaispulla. Kolme kertaa normaalia suurempi ja paljon, paljon ihan oikeaa kermaa.

Tänään vihdoin uskalsin

...Tehdä ruisleivän ihan taikinanteosta uunista poisottoon asti ihan itse. Siis oikean leipurin valvonnassa. Onhan se kuitenkin tosiasia, etten ole mikään ammattileipuri. Olen ihan vaan kotileipuri. Toki teen ruisleivän kotona omaan käyttöön ja voin joskus jopa antaa sitä muille. Onhan siinä kynnystä tarttua haasteeseen, sillä nämä leivät kuitenkin oli menossa myyntiin, ostajat maksavat näistä mun tekeleistä.

Oli muutenkin todella hauska työpäivä. Me kaksi punapääleipuria pistimme parastamme ja annoimme kovan työtahdin siivittämänä myös sanan säilän lentää. Ja kyllä nauru raikui. Eikä vaan meidän kahden vaan muidenkin. Saattoi siinä asiakkaat ihmetellä, mikä se niin hauskaa on. Eihän työssä saa olla hauskaa... Vai? Sanoinkin, että koska kaikesta hauskasta saa aina maksaa, niin kohta meidän pitää maksaa siitä, että saamme tulla töihin... Huom! Tämä oli sitten vitsi. Siis tämä maksu homma. myönnän, että mulla on omanlainen huumorintaju. Ja aika samanmoinen on kyllä muutamalla muullakin meillä töissä... Ja se on helpottavaa, kun saa nauraa itselleen! Ja siinä sitä iloa sitten piisaakin!

Kuopijossa samoilla apajilla