...Kangasniemellä. Että mä tykkään käydä tuolla Kangasniemellä. Se tuntuu niin hyvältä. Nautin niin älyttömästi näiden kahden veteraanin puheesta (josta en siis tajua hölkäsen pöläystä), heidän yhteydestään. Nautin seurata heidän ilmeitään, eleitään, puheitaan. Olen päässyt heidän puheiden takia mielikuvissani Taiwanille. Ja pikkuhiljaa pieni haaveen poikanen on nostanut päätään... Ehkä joskus saan rahaa sen verran kokoon, että pääsen matkustamaan sinne. Näkemään ihmiset nimien takaa.
1 kommentti:
Ei matkakuumetta,mutta jotain tuosta tarttui miunkii sisimpään..
Lähetä kommentti