Miten monta kertaa se onkaan tämän aamun aikana rynnännyt ovelle, että nyt se on tulossa! Ihan selvästi näkee, että se odottaa jotakin. Mitä? Kun en vaan osaa lukea sen ajatuksia...
Olen tänä aamuna jatkanut maalausurakkaa. Muutaman kerran olen ollut valmis luovuttamaan, mutta hammasta purren olen jatkanut. Onneksi isä tulee antamaan mulle neuvoja, miten jatkaa. Nyt on nimittäin pikku ongelma edessä... Onneksi minulla on viisas, taitava ja avulias isä! Olen vanhemmistani niin kiitollinen <3 p="">
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti