Tällä kertaa on tekeillä hame. En ole löytänyt naisten osastolta itselleni hametta ja nämä nuorisohameet ovat vähän liian nuorekkaita tämän ikäiselle naiselle. Minihame ei oikein mielestäni ole ihan sopiva tällaiselle mummoikäiselle (ainakin melkein (:) ). Tuohon viikonlopun juhliin löysin tosin hameen todella edullisesti lastenosaston poistokorista. Eikä varmaan kukaan uskonut, että se oli lasten hame.
No, eilen sitten menin toivein suurin kaupungissa kangaskaupan ovelle aikomuksena ostaa pariin hameeseen kangasta. Olivat kuitenkin ryökäleet laittaneet putiikin kiinni jonkun ihmeen vappuaattona takia. Jäin siis ilman kangasta. Mutta ei hätiä mitiä... Tarvittiin vain soitto Porvooseen ja tänään sitten Sini kiikutti mulle oikein juhlakankaan. Ensiksi törmäsin tämän kankaan tyystin. Minut tuntevat tiedätte, että suosin mattapintaisia luonnonkuituja vaatteissa. Ensin en muistanut, että mulla koskaan olisi ollut mitään kiiltävää. Sitten jossain vaiheessa palasi mieleen, että olihan mulla ainakin kerran: meidän kihlapäivänä mulla oli päällä pusero, jossa oli satiiniraitoja. Eli 24 vuotta ja 18 päivää sitten... Nyt sitten ompelen hametta, jossa on aika herkkiä satiinikuvioita. Ei mitään isoja. Niin sitä minäkin muutun ja mieli muuttuu. Ties vaikka mulla vielä joskus olisi vanhan rosan värinen matto... (Apua!)
Kaiken kaikkiaan tänään on ollut mielenkiintoinen päivä. Mutta nyt pian untenmaille. Öitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti